Konneveden ensimmäinen huoltoasema sai innostuneen vastaanoton keväällä 1957. Ilmassa oli juhlan tuntua. Pitäjässä oli silloin noin 150 autoa ja reilut sata traktoria. Konstaapeli Savolainen saattoi nyt tankata Vinkuvolskinsa vuosimallia 1951 keskellä kirkonkylää Huoltoaseman perustaja Reino Kytöjoki oli ennakkoluuloton ja rohkea yrittäjä. Häneen päti vanha viisaus; "Toiset tekevät mitä osaavat, Reino tekee mitä haluaa".

1957

Samana vuonna kun Laika-koira vieraili avaruudessa ja televisio käynnisti ensimmäiset esitykset, Konneveden Essolla myytiin bensaa tarvitseville vaikka keskellä yötä. Liisa-rouva leipoi aamuyön tunteina kotikeittiössään huoltoaseman baariin tuoreen kahvileivän. Perustamisvuonna aloitti myös munkkiresepti vuosikymmeniä kestäneen voittokulkunsa.

1961

Vuonna 1961 lähdettiin hakemaan Helsingistä konstaapeli Savolaiselle uutta autoa. Kun Volkkari 1200 vaihtoi sitten omistajaa, oli Reino Kytöjoki tehnyt ensimmäiset autokauppansa.

Henkilöautojen tuontisäännöstelyn loputtua 1962 Konnevedellä myytiin jo vinhaa vauhtia Volkkareita. "Jussilan Aaron kanssa tehtiin kuplakaupat 1965," kertoo Pentti Reinonpoika Kytöjoki. "Olisin ottanut häneltä vaihdossa Ifa F9:n", muistelee Pentti. "Empähän minä anna", tuumasi Aaro ja ajoi Ifan puimalaansa.

Siellä se on ollut hyvässä tallessa jo 50 vuotta. Pentissä virtasi isän liikemiesverta ja hänet palkittiinkin monina vuosina Suomen parhaana Volkkarikauppiaana.

1964

Perheyritys laajeni. Huoltoaseman kylkeen kohosi 60-luvun alussa mittava liike-ja palvelukeskus. Esson baarissa syötiin paikkakunnan parhaita munkkeja ja Jukeboxissa pyöri Beatles. Jogurtti ja broileri valloittivat Suomen.

1968

Vuonna 1968 avattu ravintola Kytöjoki sai heti suuren suosion. Ravintolanomistaja oli tarkka siitä, että asiakkaat saivat hyvää palvelua. Tarpeen vaatiessa hän kiersi itse ravintolasalissa siivoamassa pöytiä ja juttelemassa asiakkaittensa kanssa. Ravintola tuli nopeasti tunnetuksi hyvästä ruuastaan."Vieläkin herahtaa vesi kielelle, kun muistan ravintolan karjalanpaistin", muistelee eräs vanha asiakas.

Ravintola Kytöjoen ruokajuuret olivat Liisa-rouvan lapsuuden kodissa Vesannolla."Kyllä se äiti on ollu minun elämäni parrain kokki", sanoo poika Pentti painokkaasti.

Isoäitien tieto-taitoa arvostettiin ja vaalittiin. Lounas listalta ja À la Carte listalta löytyi niin suvun klassikkoherkkuja kuin kansallisia ja kansainvälisiä ruokatrendejä.

1972 Sukupolven vaihdos

Kun Lasse Wiren juoksi kultaa Münchenissä, Kytöjoen perheyrityksessä tehtiin sukupolven vaihdos.

Parikymppinen Esa Reinonpoika Kytöjoki palasi armeijasta ja otti käsiinsä yrityksen vetovastuun. Henkilökuntaa oli nuorella johtajalla 25. "Kyllä se oli jännittävää ja pelottavaakin aikaa", muistelee Esa.

1980

Uuden sukupolven myötä myös perheyrityksen nimi muuttui Ravintola Mierontieksi. Nimi juontuu Etelä-Konnevedessä olevasta Mieronvirrasta ja pitäjää halkovasta kantatiestä.

Nyt Konnevedellä saattoi kylpeä vaikka kassaholvissa. Hanoista ei tullut Roope Ankan kultakolikoita vaan puhdasta Konnevettä.

2006

2000-luvulla ravintola Mierontiestä tuli suosittu ja arvostettu äitienpäivä-ja isänpäivälounaiden paikka, jonne saavuttiin jo kauempaakin.

Pitopalvelun kautta herkut saavuttivat yhä useampia tyytyväisiä asiakkaita. Yritys valitiin Äänesseudun vuoden yrittäjäksi vuonna 2006.

Se oli hieno kiitos Esa ja Tuula Kytöjoelle 34 vuotta kestäneestä uurastuksesta.

2007

Nyt kolmannen sukupolven aikakautena Mierontie – kuten tähänkin asti – käyttää aitoja ja tuoreita raaka-aineita. Ruokalistoilta löytyy niin perinteisiä herkkuja kuin maailman makusuuntauksiakin.

Ja keittiö hurmaa yhä edelleen vierailijat Liisa-mummun munkeilla. "Maailman parhaita munkkeja", huokaa pariisilainen ja pyyhkii sokeria suupielestään.

Tänään voi ravintolan keittiöstä yllättää jo neljännenkin sukupolven. Kokkihatun alta paljastuu kirkkaat silmät. "Minä tykkään eniten paistetuista muikuista", sanoo neljävuotias pikku kulinaristi.

Hyvän ruuan geenit jatkavat matkaansa.